MUUAN MIES (kouraisten housuntaskuaan). Tahtoisin mielelläni saada kunnian puhutella pormestaria.
HENRIK (hiljaa). Kas se mies ymmärtää yskän ja kouraisee heti taskujaan. (Ääneen.) Kyllä, herra, kyllä hän on kotona, pääsette heti hänen puheilleen.
(Henrik ojentaa kätensä, mutta toinen vetää taskustaan rahan asemesta kellonsa ja sanoo:)
MIES. Kas, kello on jo neljä.
HENRIK. Ketä te tahdoitte tavata?
MIES. Pormestaria.
HENRIK. Herra, hän ei ole kotona!
MIES. Sanoittehan äsken, että hän on kotona.
HENRIK. Saattaa niin olla, herra, mutta minä sanoin väärin.
(Mies menee.)