HERMAN. Ai… auttakaa! Henrik! Petteri!
(Petteri tulee ja kiskoo akan pois. Henrik, joka piiloutui, auttaa vihdoin Petteriä.)
KOLMAS KOHTAUS.
HERMAN. Peijakas sinut ottaa, jos sinä vielä kerran päästät sisään akkoja tai asianajajia, sillä jokainen niistä tappaa minut omalla tavallaan. Jos muita tulee minua tapaamaan, niin sano, että varokoot puhumasta latinaa, sillä minä olen erityisestä syystä vannonut olevani sitä puhumatta.
HENRIK. Samasta syystä minäkin olen niin vannonut.
HERMAN. Voithan sanoa, että minä puhun mieluummin kreikkaa.
(Oveen koputetaan taas. Henrik menee ovelle ja tuo
ison pinkan papereita.)
HENRIK. Tässä olisi pikkuisen papereita syndikukselta, pormestarin pitäisi lukea nämä läpi ja antaa niistä lausuntonsa.
(Pormestari istuutuu pöydän ääreen ja kahistelee papereita.)
HERMAN. Kuules, Henrik, ei olekaan niin helppo olla pormestarina kuin luulin. Minä olen saanut tässä muutamia asioita tutkittavakseni, niistä ei itse pirukaan ota selvää. (Alkaa kirjoittaa, nousee ja pyyhkii hikeä, istuutuu ja pyyhkii mitä on kirjoittanut.) Henrik!