HERMAN (nousee kävelemään). Tämähän on perhanan sotkuinen asia. Henrik, etkö sinä, pässinpää, voi sanoa minulle, kumpi on oikeassa? Miksikä minä annan sinulle, senkin vintiölle, ruoan ja elatuksen? (Sitten kuuluu melua käytävässä ja hän kysyy:) Mikäs meteli siellä käytävässä on?
HENRIK. Ne kaksi porvaria ovat tukkanuottasilla.
HERMAN. Mene sanomaan heille, että heidän pitää kunnioittaa pormestarin asuntoa.
HENRIK. On parasta, herra, antaa niiden tapella rauhassa, sitä pikemmin heistä taas ehkä tulee ystävykset. Jumala varjelkoon, luulenpa heidän aikovan murtautua huoneeseen, kuulkaas vaan, kuinka ne jyskyttävät ovea.
(Herman von Bremenfeld ryömii pöydän alle ja piiloutuu.)
HENRIK. Kuka kolkuttaa?
LAKEIJA. Minä olen tullut vieraasta residenssikaupungista, minun herrallani on tärkeätä asiaa pormestarille.
HENRIK. Mihinkä hiivattiin se pormestari katosi? Ottiko piru pormestarin? Herra pormestari!
HERMAN (pöydän alla, kuiskaa hyvin hiljaa). Henrik! Kuka se oli?
HENRIK. Vieras presidentti tahtoo tavata herraa.