Burgerl nosti äkkiä päänsä ja pani suunsa isoisän korvan luo: "Kuule, iso-isä, sitten kenties tähän taloon tulee sellainen pikkunen isäntä?"
"Se on hyvin mahdollista", vastasi vanhus huolettomasti nauraen. Mutta hän rypisti heti otsaansa ja katsahti sivulta tyttöön: "Kuinka sinä teet sellaisia kysymyksiä? Jätä ne. Sellaisista asioista sinä et vielä saa tietää."
"En, iso-isä", sanoi hän purren nyrkkiänsä ja katsoen vanhukseen tavalla, joka pakotti tämän katsomaan ylös.
"Burgerl", sanoi hän hetkisen kuluttua.
"Mitä, iso-isä?" kysyi tyttö.
"Osaathan neljännen käskyn?"
"Osaan."
"Kenties et kuitenkaan. Lueppa!"
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä."
"Hyvä! Sellainen on käsky. Mutta kuuntele nyt tarkoin, Burgerl, minä teen sinulle kysymyksen, joka koskee selitystä. Jos Leena tulee äidiksesi, mikä on Herran käskyn mukaan velvollisuutesi häntä kohtaan?"