"Olemmehan hyviä tovereita sillä aikaa kuin täällä olen, eikö niin, pikku morsiameni? Ja sinä näytät minulle kaikkea mistä pidät sisällä linnassa ja sitten ulkona mailla ja metsissä. Tahdotko tehdä niin, pikku ystäväni?"
Lapsi nyökkäsi tyytyväisenä päätään ja katseli häntä tarkkaavasti.
"Et sinä ole sen näköinen kuin isäsi."
"En, Jumalan kiitos, olen muutamia vuosia nuorempi kuin hän." Ja taaskin hän iloisesti nauroi.
"Ja paljon iloisempi sinä olet", jatkoi lapsi. "Minä pidän paljon enemmän sinusta kuin hänestä."
"Sen kyllä uskon. Paha olisi, jos asian laita olisi päinvastoin!" vastasi hän. "Mutta tule, äiti viittoo!"
Sitten hän veti lapsen käden käsikoukkuunsa, jolloin hänen oman solakan vartalonsa täytyi vähän taipua, ja yhdessä he lähtivät muitten perässä sisälle linnaan.
Sitte seurasi sarja iloisia päiviä. Lothar oli sekä sielunsa että ruumiinsa puolesta ihan isänsä vastakohta. Hän oli kaunis muodoltaan, eikä hänessä ollut yhtään viekkautta. Rakastettavalla, ystävällisellä olennollaan hän voitti kaikkien sydämmet. Adelheidin kanssa hän tuli hyvin tuttavalliseksi. Hän otti osaa hänen leikkeihinsä ja antoi tytön kertoa, mitä hän oli oppinut, — myöskin äidin opettamia raamatun kertomuksia, jotka Adelheidille olivat kaikkein rakkaimmat. Lotharille ne olivat uusia, ja hän kuunteli niitä usein ihmeekseen, mutta kuitenkin mieltymyksellä. Waltrudista ja hänen elämänkohtaloistaan Adelheid myöskin kertoi hänelle, ja tuo hiljainen, uskollinen tyttö miellytti Lotharia.
"Kun pieni morsiameni tulee Italiaan, silloin sinä tulet hänen mukanaan", sanoi hän monesti Waltrudille, ja tämä aina vakuutti varmasti tulevansa.
Ulkona metsissä ja niityillä retkeilivät lapset, Lothar, Burkhard ja Adelheid, mielin määrin; ja jos Waltrud ei ollut mukana, pyysi Lothar herttaisesti kuningattarelta, että hänkin pääsisi, sillä pikku morsiamen leikkitoveri kuului heihin, arveli hän. Lothar opetti heille uusia leikkejä ja vaikuttipa iloisuudellaan vielä vakavaan tiedonhaluiseen Burkhardiinkin niin, että tämä vähäksi aikaa unohti rakkaat kirjansa leikin ja miekkailuharjoitusten tähden.