Älä muistele katuja, joita kiersit. Kaupungissani on satoja autioita ikkunoita, ja kukkalaatikoissa niiden ulkopuolella kukkii kirjavia unikoita. Yhden takana niistä sadoista seisoi se eräs, joka näki sinut ohimennen. Pyydän, ettet palaisi etsimään sitä varkain-katsojaa, — vaivasi olisi turha. Hänen uutimensa eivät enään ole valkoiset eikä niissä ole punaisia raitoja, — eikä hänen silmistänsä enään katso taivas — niinkuin kerran, eikä hänen naurunsa ole heleä kuin lapsen. Hän on kadottanut alkuperäisen itsensä. Älä koskaan etsi sitä, joka kantaa hänen nimeänsä, — se ei ole hän. Älä etsi häntä, sillä häntä ei ole enään missään muualla kuin sinun povessasi. Maailmalla ei hänestä ole jälellä muuta kuin nimi, jota kantaa ihminen, jota sinä et tunne.
Säilytä hänet muistossasi, sillä hänen suurin ilonsa on, että hän edes jossain elää. Älä murskaa sitä muistoa, älä rutista sitä kokoon niinkuin paperikukkasta, jossa ei ole elämää, äläkä heitä pois. Sillä se olen sittenkin minä itse, se todellinen, joka suoraan taivaasta tuli. Tämä, joka kantaa sen nimeä, on vain joku vieras, jonka vieras maailma on jälkeenpäin rakentanut, — ja joka joskus häviää omaan haurauteensa.
57. ENSIMÄISELLE YSTÄVÄLLE.
Sinä tulit ja menit — ja minä jäin yksin.
Yö ympärilläni on pimeä kuin sinun silmäsi, ja tähtisikermät syttyvät ja sammuvat minun pääni päällä kuin sinun sielusi tulet.
Kaikkialla näen vain sinut.
Kun minä kuljen suurilla, valaistuilla kaduilla ja tuntemattomat vastaantulijat hymyilevät minulle ja minä vastaan heidän hymyynsä, sanovat naapurit, että minä olen uskoton ensimmäisen ystäväni muistolle.
Eivät he tiedä, että minä vain sinua etsin — muista. Jos noiden muiden silmistä löydän vivahteenkin sinusta, varjonkin sinun kuvastasi, hymyilen minä sille sinun varjollesi — heissä.
Niin kuin äiti, joka kysyy jokaiselta vastaantulijalta kadonnutta lastansa, etsin minä kaikkien silmistä sinun silmiäsi ja kaikkien katseesta sinun sieluasi.
Sillä kaikkialla näen vain sinut. Sinussa minä olen, elän ja liikun. Sinä et ole osa kaikkeudesta, vaan kaikkeus on osa sinusta; ja sinun silmistäsi katsoi minua taivas ja ijankaikkisuus.