Toiset myönsivät sen. Kepu laajensi asiaa:
"Ja jos niitä löytäisi ihan joka paikasta … tuvan karsinasta … ja potaattikuopasta … ja ihan vaikka mistä, niin sitte siinä olisi koiran pentua, kun me niitä oikein etsisimme!"
"Ja sitte kun ne kasvaisivat koiriksi, niin siinä olisi koiraa, niin että joka paikka olisi koiraa täynnä!" yltyi Aku ja lisäsi:
"Pellot ja huoneet … ja ihan joka paikka olisi niin täynnä koiraa, että ei muuta olisikaan kun koiraa!"
"Voi taakeli!" innostui Viku sitä koiranäkyä ihmettelemään. Kepukin yltyi:
"Ja sitte kun ne kaikki haukkuisivat, niin siinä olisi!"
Mutta siinä hän katkasi puheensa, sillä hänen mieleensä leimahti uusi ajatus. Hän ilmaisi sen, ylvästellen:
"Ja jos me kaikki pojatkin olisimme sitte vielä koiria … minä ja Aku ja Viku … ja ihan kaikki, niin… Mitä sitte, Viku, jos me olisimme kaikki koiria?" Katkesi mielikuva vieläkin. Viku tavaili umpimähkään:
"Titte … titte … titte meillä oliti häntä", tokasi hän lopuksi voiton varmana. Aku jatkoi sitä:
"Ja kuono olisi … ja käpälät ja ihan kaikki olisi… Ja sitte kun me oikein juoksisimme ja haukkuisimme!"