"Voi minua!"
Se oli kuin tulikipinä, joka kuiviin sydämiin sattui. Se tarttui niihin kuin tuli taulaan tarttuu, ja kohta huusivat monet ja monet naiset valittavaa:
"Voi meitä!"
Se huuto levisi kuin kulovalkea. Lapset itkivät, tietämättä mikä hätänä oli. Hätä vain oli tarttunut heihin, ja niin levisi ja paisui huuto:
"Voi meitä!"
Ja Jeesus kääntyi silloin ja sanoi:
"Jerusalemin tyttäret! Älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne!
"Sillä jos he tämän tekevät tuoreessa puussa, mitä silloin kuivassa tapahtuu."
Tungos meni jo ohi. Lea avasi silmänsä, vilkaisi ja alkoi paeta kuin kuolemaa. Etäältä vain kuului äskeinen, yhä loittoneva valitushuuto, ja koko hänen elämänsä oli nyt kuin hyljätty, autio keto, jossa verinen ristinpuu häämöitti hirmuisine kauhuinensa.
* * * * *