"Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen oli pimeä. Aurinko pimeni ja…"
Eräässä kadunkulmassa seisoi joukko sadukealaisia ja heidän joukossansa Saul, puhuen tapahtumasta, ristiinnaulitsemisesta. Kylmänä pisti silloin Saul:
"No niin… Hänestä voi nyt tulia se 'Messias', koska ne surmasivat hänet aikanansa…"
Ne toiset kieltäjät eivät ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti sillä "aikanansa"-sanalla ja muilla. Kuin myrkyllisesti puraisten lisäsi silloin Saul:
"Ennenkuin hän ehti jatkaa sukuansa ja tehdä 'Isästänsä' — siis oikeastaan itsestänsä — isoisän…"
Aikaisessa kuolemassa siis oli Hänen ainoa voimansa ja mahdollisuutensa joksikin aikaa yksinkertaisten Messiaaksi kohota.
Ja silloin:
"Maa järisi ja kalliot halkeilivat ja monta pyhäin ruumista nousi haudoista ja tulivat pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle."
* * * * *
Oli taas kolea, harmaa päivä.