"Varmasti, Sakeus!"
Usko minua, minä tiedän sen, sillä minä itse olen vaimo.
"Ja teidän pitää ottaman itsellenne hedelmiä ihanasta puusta, palmunvesoja ja oksia paksuoksaisesta puusta ja pajuja ojista, ja teidän pitää olla riemuiset seitsemän päivää."
Niin se laki sääti ja niin sitä riemuittiin, sillä lehtimajanjuhla oli tullut. Mielet olivat keveät kuin varvulla keinuva lintusen poika.
"Hoosianna!" veisasivat taaskin iloiset lapset. Se laulu oli nyt viime aikoina tullut yhä yleisemmäksi kaikkien lasten huulilla Israelissa. Monet arvelivatkin sen ennustavan sen Luvatun tuloa.
"Heleijaa!" riemuitsivat nuoret, käsissä palmunlehvät ja oksat. Ja missä nuorten ilo, siellä helle, ja missä helle, siellä lempi.
"Heleijaa!"
Heleijaa! Sillä missä on lempi, siellä hetken onnikin on.
"Eikö niin, Lea?" kysyi onnellinen neitonen Lealtakin. Ei hän ymmärtänyt.
"Mitä niin?" kysyi hän.