"Tuota, Pekka… Niin jotta olisiko sinulla mitä sitä vastaan jos minä naisin sitten näistä leskistä toisen?"
Poika tuhjotti tupakoimisunessa ja mietiksi.
"Nimittäin joko tään Siistisen lesken, tahi sitten sen Saastamoisen
Kaisan? Jos naisin?" toisti ukko tiedustelunsa.
"Ka-a", lupaili nyt jo puheluun heräävä poika, imasi välisavun ja jatkoi, lupaillen:
"Ka mikäpäs siinä… Ainahan me nyt jaksetaan näissä pikku asioissa sopia!"
Ja entistä lujemmin päättivät miehet nyt painaa rippikoulussa isyys- ja avio-oikeuksiansa kohti. Sitä asiaa miettiessänsä ja tupakoidessansa eivät he huomanneet sitäkään, että Leskinen ajaa porhalsi talon ohi. Ylväänä, selkäkenossa se nyt ajaa laskettelikin jatkamaan Kaisan kosimista.
XVI.
Vallesmanni, kuten sanottu, oli muun vihansa lisäksi vielä suuttunut maksuttomien matkojensa johdosta. Kostoksi oli se peloitellut ja uhkaillut panevansa syytteeseen haureellisesta elämästä. Ja olikinhan hänellä aihe: Olihan hän tavannut miehet naisen vieraana niin kovin ohkaisissa puvuissa, vieläpä sydänyöllä.
Siis uusi harmi!
"Rupeaakohan tää asia sitten taas pyörähtämään pahanne-päin!" huolestui jo ukko kerran, varsinkin kun lukkari oli ryhtynyt sitä peloittelua jatkamaan.