"Tästä nyt…" koki hän välillä.
Taas se häijy! Voipytystä jo näkyi eräästä kohti pohja. Alkoi jo suututtaa pojan ahneus.
"Söisit sinäkin näitä silakoita!" pureksi hän välillä silakkaa, esimerkiksi pojalle. Sen suu oli ruokaa täynnä. Taas hän yritti: "Tästä…"
"Ei se hylky näy ottavan esimerkistäkään vaaria", harmitti häntä jo pojan voi-ahneus.
"Niin mistä!" tokasi nyt jo poika, sillä suu sattui olemaan puoliksi tyhjä.
"Ka… Tästä… josta se lukkari… Tästä huorinteosta?" selitti isä syöntitouhussa. Poika söi ja mietiksi asiaa. Ukko kehui taas silakoita ja niin saatiin ateria loppuun.
* * * * *
Piiput savusivat jo rauhallisesti. Nyt oli Pekka ennättänyt miettiä asian ja äkkiä alkoi hän tupakoivalle isällensä selittää:
"Siinä nyt taas Kaisan asiassa ei ole huoruuden suhteen mitään pelkoa."
Sitä yöllistä, housuttomuuskohtausta hän tarkoitti, lisäten: