"No oli menneeksi!… Sata neljäkymmentä!… Kun tää toinenkin siitossonnin kärkkyjä tässä jo on tarjonnut!… Nyt lyö kättä Saastamoisen akka!"
Mutta rahaa se tarvitsi Pekkakin. Ja siksipä hän sitä Leskisen pussista ansaitaksensa kiirehti väliin, estellen:
"Elähän… elähän vielä eukko!… Kun minä suinaan ja kopeloin jalat ja… mahasuonet…"
Ja hän kopeloi ja touhusi ja Leskinen samoin.
"Sata viisikymmentä järkiään!" ilmoitti nyt jo Pekka rutosti. "Kelpaako keisarin myntti?"
Kaisa oli ihan sekaisin. Ei hän ollut moista odottanut.
"Pahanhengen jura!" kiukutteli hän hermostuneena jo härällensä, kiskoen sitä nuorasta ilman asiaa. Väkeäkin oli jo kokoontunut ympärille aika liuta.
"Kylläpä siinä nousee härälle hintaa!" ihmetteli joku.
"Sata kuusikymmentä!" sai Leskisessä sokea ahneus vallan. Ja hän jo aivan sysi Pekkaa pois härän luota.
"Elä perhana!" oli Pekka siitä suuttuvinansa ja uhkasi ärsyttävästi: