Lopulta hän, tajuamatta miksi, nousi, otti hattunsa ja lähti jyrkkiä, pimeitä porraspahasia myöten astumaan alas.
* * * * *
Nyt hän oli jo kokonaisen kuukauden syönyt ja elellyt velaksi, ja Tiupan väki, varsinkin vaimo, alkoi jo äänekkäästi marista. Niillähän oli itselläänkin siinä köyhyys. Tiuppakin oli lakon vuoksi työtön. Tekihän vain mitä tilapäisesti töikseen sai: korjaili herrasväen huonekaluja, autteli vaimoaan ja muuta semmoista koetti hommata, mutta ei tuota sitäkään työtä usein ollut. Köyhyys siinä pyrki tulemaan. Lapsia oli kahdeksan, vuosi kunkin väliä, ja pari niistä vielä kivulloista.
Nyt oli jo puolipäivä, Juho ei ollut syönyt mitään. Ei hän viime aikoina yleensäkään ollut uskaltanut säännöllisesti käydä syömässä. Oli ihan kartellut koko taloa, elänyt joskus päiväkauden aivan syömättä, ja milloin oli uskaltanut, niin olihan vain haukannut jotain, ei pöydässä, vaan penkillä istuksien ja tupakoiden ja ihan kuin varoen, ettei Tiupan Maija sitä pitäisi syömisenä, vaan ainoastaan pureksimisena. Kai se on muualla syönyt ja nyt ajatuksissaan vain siinä pureksii — niin hän luuli Maijan hänen syöntinsä käsittävän. Se syöntivelka se teki araksi.
Niin oli hän nytkin siinä tupakoidessaan jotain palan toisen pureksia natustanut. Mutta sittenkin Maija toraili. Kivulloisen lapsensa kanssa puuhaillen se nureksi kuin muka itsekseen:
"Tahtovat vain… Nekin Hypiläisen miehet… Kolmen päivän syönnös on jo maksamatta…"
Juho Kokko arvasi, että se oli oikeastaan hänelle tarkoitettu. Hän herkesi natustelemasta, tupakoi kuin ajatuksissaan, mieli painuksissa. Sairas lapsi vaikeroi jotain, mutta hiljaa tuo toki. Oltiin ääneti.
"Se on…", tapaili Juho Kokko lopulta jotain sanottavaa, mutta käänsikin sitten ikäänkuin joksikin muuksi ja puheli:
"Mutta vähänkös sitä maailmassa runoillaan… Ne kun ovat nämä yhteiskunnalliset olotkin semmoiset."
Hän puhua hapuili sitä tosin kuin peitelläkseen, että oli kuullut ja ymmärtänyt Maijan äskeisen nurinan. Ei kukaan kuitenkaan tarttunut hänen puheluunsa. Tiuppakin näkyi puuhailevan lasta syliinsä.