Ja ennenkuin Juho ehti mitään ajatella, uhitteli hän kuin kiihtynyt, raivostunutkin:
"Vai onko?… Sano kuka on, johon voi vaikka miten ja vaikka miten salaisessa asiassa luottaa! Jukolauta, sano kuka on!"
Ja Juho aikoi häntä oikaista. Hän yritti puolustaa syyttömiä, luetella nimiä, joihin voi luottaa.
"On niitä toki", yritteli hän ja tapaili:
"On esimerkiksi… Jos nyt luettelen, niin…"
Mutta Nykärin pahaksi onneksi saapui juuri silloin se kalkkiproomun ohi toisten kanssa kulkiessaan hanuria soitellut nuori mies Aapo Pusa. Sen tulo keskeytti Juhon ilmoittelun jo ennen alkuunpääsyä.
"Hei, Juho! Hih!" tervehti Aapo. Näytti olevan hieman juovuksissa, vaikka ei tosin piloille asti. Oitis hän ryhtyi härnäämään niitä hinaavia miehiä. Rikkureiksi hän niitä soimasi, kuten silloin niitäkin kalkkilastin purkajia. Hän hihkui eräälle niistä:
"Lamperi!.,. Hoi, Lamperi!"
"Paholainen!" kirosi Lamberg jo vastaan, mutta Aapo Pusa vain yltyi, ihan ilkkui:
"Myöks sä hernerokkas ja?… Kun sä ensin esikoisuutes hernerokasta möit… Myöks sä?… Vai?" tenäsi hän.