Mutta nyt sai Aapo Pusa apuväkeä. Tuli muutamia hänen nuoria tovereitansa, ja yksissä voimin he alkoivat uudelleen härnätä ja uhitella. Toiset kiivastuivat. Joku haki poliisia. Se saapui. Olikin osunut siihen ihan sahan pihalle.
"Pois!… Pois täältä kaikki asiattomat!" käski se kuivasti. Täytyi totella. Nuoret miehet poistuivat uhittelevina. Aapo Pusa hoilasi poistuessaan rennosti äskeiseen lauluunsa lopun:
"Ja äidiltä ma perinnöksi sain vain mierontieni."
"Ja tekin siinä… Lähtekää pois!" käski poliisi Juhoa ja Nykäriä. Ei hänkään tiennyt mikä mies Nykäri oli. Molemmat poistuivat. Sahan pihalle he istahtivat. Juho kertoi siinä, että tämä äskeinen poliisi oli vielä lakon alussa ollut työläinen ja innokas lakkolainen. Oli sitten luopunut ja nyt päässyt poliisiksi.
Ja oitis alkoi silloin Nykäri urkkimisensa. Hän sadatteli:
"Näet… Nyt sen näet, että ei ole varmasti luotettavaa", hän ihan jo uhitteli ja jatkoi:
"Juudas Iskariootteja on."
Juho vaikeni, mietiksi. Nykäri jatkoi:
"Mutta miten kävi Juudas Iskariootille?… Häh?"
Ja itse hän vastasi voitokkaasti, ihan ilkkuen: