Voi sinuas, sillä eiköstä Beliaalissa jo vaimot puhu seurakunnassa ja ämmät miesten pyhäin yhteydessä, vaikka vaimon on niissä vaiettava. Ja jos vaimo saa siellä kerran sanan sanoa, niin kuka voi silloin enää hänen kauhian suunsa tapilla tuketa!
Voi suomenkansaa!
Voi kansaa, sillä kussa akat ennustavat, sana-akat suurta suuta pitävät, ja niinkuin Jeremiias korkialla äänellä profeteeraavat, ja sitä tuomion sanaa jyristävät, siellä kadottaa vaimo hameensa ja housut ilmestyvät, ja oikea vaimo menettää sen miehelle niin alati soveltuvaisen hempeytensä, niin että hän on niinkuin keloksi kuivettunut runko. — Ja niin tulee kaikkinainen hempeämpi huoneenhallitus ja meno mahdottomaksi, ja mieskin turhaan raukeaa, ja Beliaalissa ainoastaan rotat redistä kurkistavat, sillä ei ole enää sitä Herran antamaa ihanaista vaimoa, joka vielä helmaa hempeästi heilauttaisi ja Beliaalissa miehen vuoteen lämpimänä ja sydämmen suloisena pitäisi ja hänen tyköänsä ikävät ja kirput karkoittaisi, vaan on ainoastaan se viisaaksi kuivettu kirjavaimo, joka lasisilmiensä takaa niinkuin vanha ja Herralle kauhia paavin valta mieheen katsoo.
Voi Beliaalia!
Voi raadollista suomenkansaa vaimon viisauden ja emännän tietoviisauden takia, sillä ilman sitä hempiää ja ihanaa vaimoa on mies niinkuin tyhjä säkki, jonka Herra risaisena hylkäsi ja vaimo kovasydämisesti paikkaamattomana tyköänsä pois heitti. Mutta jos säkki on tyhjä ja pussi pois heitetty, niin mistä silloin puuroa keitetään? Ja niin vaimokin kuivettuu ja usko katoaa ja kansa lakkaa, sillä ei tieto-akka, vaan lihava ja oikia emäntä taitaa suomenkansan kunnossa pitää, mutta tietovaimo on miehen yli niinkuin kalsea Ruomin valta, sillä hän perustaa sukunsa liitot, ja ryntäysliitot, ja hirviät konkordialiitot, ja niin nousee kauhiasti sinua vastaan, oi Beliaalin poika, ja viisaudessaan sinun sukulahkosi vihaisena pois juurittaa, eikä jätä sinussa kiveä kiven päälle, ettäs hänen ihanilla lirppulauluilla ja kaikki-sulattavaisella silmänsulolla itsesi vietellä annoit, ja niin häntä Beliaalissa lempeästi vohlanasi pidit ja hempiästi kyyhkyläisenäsi kujerrutit, ja rinkelillä ja makialla karamellilla syötit, mutta hän vihastui ja ankarasti vastaasi seisoo.
Ankarasti ja kauhiana hän vastaasi seisoo, eikä lepy, ja niin leimahtaa se maailman lopun merkiksi ennustettu pitkäisen tuli juuri Suomessa ja Beliaalin kaupungissa, koska siellä sinua yljäkseen odottava vaimo viisaudessaan hirviästi sinua vastaan nousee, ja sinua ikävöivä, avioaikeinen impi liika-viisaudessaan kauhiasti sinun päällesi karkaa, ja konkordialla ja rummuilla ja liittovoimalla muurisi kukistaa, ja sinut maahan jaottaa, niin että ryntäysliitto ja avioliitto siinä suuressa sodassa viisauden tähden pitää niinkuin herneet keitossa ja jauhot vellissä toisiinsa sekoitettaman — ja niin kaikki lakkaa Beliaalin suuren viisauden tähden, koska se liikaviisas tietovaimo oman ainoan juurensa äkäisenä ja vihasilmäisenä sinussa poikki puree, oi Beliaalin poika!
Itke Beliaalin maa, sillä koko sinun lihasi hävitetään, ettäs siinä hirviässä liikaviisaudessasi niin kauhiasti ja armotta itse sitä lihaasi vastaan nousit.
Itke ja voivota ja pukeudu säkkiin ja istu tuhassa ja siinä kalipitoisessa porotuhassa, sillä niin valmistuu tälle viisauteen luottaneelle sukukunnalle tämän syntisen suomenkansan viisauden, sen siteillä sokaistun ja alati kavala-vihaisen-hirviän härän kautta, se ennustettu iso ja pohjaton kuoppa.»
Herrasiunaa! Sakari julisti täysin voimin:
»Tuo viisauden kuoppa se valmistuu ja siihen sitä maailma kun kerran nenälleen lentää, niin se on silloin kuitti.»