— "On hetki tullut… Tyhjään leiliin kelpaa jo uutta, minun henkeäni kaataa… Kiitos avustansa Harhamalle!… Hän minulle suuren voiton valmistaa."
* * * * *
Suuri hyvän ja pahan taistelu jatkui… Jumala löi vihollisiansa sokeudella…
Jo alkoi suuri kulku Golgatalle… Suurena Jumalana seisoi Jeesus pilkkaajiensa edessä… Omin käsin kruunasivat ne Hänet… Ne pukivat Hänet purppuraiseen, kuninkaalliseen viittaan… Taivaan korkeudessa lauloivat silloin enkelien joukot:
"Suuri olet Sinä, Jumala!
Sinä puetat Itsesi vihollisillasi…
Sinä panet heidät Sinua kruunaamaan.
Sinä lyöt heidät sokeudella…"
Pappien ja leviittain kuoro (suurella riemulaululla):
"Sinua, Jumala, nyt kiitämme!
Sinä tuet näin valtaasi…
Sinä kirkastat tahtosi…
Sinä osotat voimasi suuruuden…
Sinä murskaat vihollisesi…
Suuri olet Sinä, maailman Jumala!…"
Enkelien kuoro:
"Suuri olet Sinä taivaan ja maan Jumala!
Sinä panet vihollisesi voittoasi ylistämään…
Ristiinnaulitsijasi ylistävät Sinua…
Ne vievät sinut valta-istuimellesi…
Sinä olet viisaus ja voima…
Vihollisesi ovat Sinun astinlautasi.
Suuri ja voimallinen olet Sinä Jumala!…"
Enkelilaulu ja soitto vyöryi rajusäänä… Sävelaallot pauhasivat… Maa ja taivas pakahtui sävelpauhinaansa… Suurena astui valta-istuimelleen Jeesus… Vihollisten joukot saattoivat Häntä sinne pakottaen… Hänen joukkoinansa kulki pakanuus ja juutalaisuus… Ristinpuulla löi Hän nyt alleen laajat valtakunnat… Pappien ja leviittain kuorot veisasivat taas Jumalalle kiitosta… Ne veisasivat suuren voittokulun kunniaksi… Ne todistivat itse, että he olivat nyt maahan lyödyt. He todistivat sitä veisaten täysin rinnoin: