Lauseen katkaisi palvelija, joka toi tarjottimella hedelmiä. Martva nyökäytti tuojalle päätänsä merkiksi, että tämä tarjoaisi Oolaville ensiksi.
Oolavi otti appelsiinin ja katsahtaen Martvaan kysyi:
— "Sallitko kuoria sinulle?"
— "En tiedä… No ole hyvä… Mutta minä syön sitten myöhemmin… kun lopetamme", — vastaili Martva epätietoisen-makuisella, vilkkaalla äänellä.
Ja Oolavin kuoriessa appelsiinia, jatkoi Martva lukuansa. Luettavaksi joutui nyt kohta, jossa oli jonkunlaista mautonta runoutta.
— "Nyt tulee runollinen kohta", — huomautti Martva vilkkaasti, muuttaen lukemisen lausunnaksi.
Ja sitä mukaa kun hän luki, yleni hänen soaistu henkensä runouden todellisiin maailmoihin, yläpuolelle luettavaa… Se kuljeksi siellä, missä on ikuinen kauneus, lähde lorisee runovettä tulvillansa… peto hoitelee karitsaa, karitsa hakee turvaa voimakkaan pedon pesästä… Hänen henkensä kuljeksi mailla, missä ihminen on puhdas, miehen ja vaimon välinen suhde pyhä, päivä on soittoa, yö runoa ja huoli ja ruma aivan tuntemattomia… Ihastuksen huudahdus pääsi erehtyneeltä lukijalta… Poskelle nousi hieno lämpimän nostama puna… Katse kulki rivejä pitkin, ajatus mukana. Maailma oli unohtuneena.
— "Kyllä se on todellakin kaunista!" huudahti Oolavikin.
Päretulesta irtaunut savukieleke leijaili ylhäällä ihastuneiden lukijoiden päällä, teki kauniita pyörähdyksiä, hajosi ja taas yhtyi yhdeksi. Viimein muodostui se Harhaman elämän käärmeeksi, joka leijaili ja kiemurteli näkymättömänä ylhäällä korkeassa huoneessa. Sen riettaat jalat riippuivat alas ja evämäiset, levällään olevat siivet kannattivat inhottavaa ruumista. Perkele kätkeytyi siihen käärmeeseen ja seurasi lukemista.
Äkkiä pysähtyi Martva, kuin jotakin oudostuen. Oli sattunut joku huono sana, jota hän ei käsittänyt, tai hän sen käsitti himmeästi, vaistonsa avulla… Hän ei tietänyt, oliko se sana sopiva vai eikö. Hän ei tuntenut vielä pahaa. Lukemisessa syntyi ikäänkuin pieni nyähdys… Joku solmu oli sattunut tielle… Näky muuttui. Näkymätön käärme lierutteli häntäänsä kuin ankerias. Syntyi pieni hämi.