Hän alkoi keskustella, tosin välinpitämättömäksi tekeytyen, arvellen:

"Ka, polttaahaan sitä luuvarrellakii, kellä ei lankvartta oo… Vaikka köyhän komennoltahaan se tuntuu tuo luutappi nenän alla."

Niin jatkui. Ierikkä morkkasi luuvarsipiippuja ylimalkaan, kaikkia yleensä, ja ikäänkuin ei olisi tiennyt, että oli kaupanteosta kysymys, ja Pekka Puavalj kehui niitä kovasti, tosissaan, vaikka tapansa mukaan leikkisin sanoin. Hän odotti ja toivoi, että Ierikkä kovana vaihtajana olisi itse alkanut hieroa kauppaa, mutta turhaan. Ierikkä hillitsi itseänsä harkitusti, tupakoi ja puhui joskus ynseästi. Se kaikki kiihdytti vain toisen herttaista mielitekoa.

Ja niinpä ei Pekka Puavalj viimein enää malttanutkaan, vaan teki ruton tarjouksen. Piippuansa kehuttuaan hän äkkiä ilmoitti:

"Vaikka pitäähän sitä lähimmäisilleenii suuva sen verta hyvee, jotta nyt tuo yks luuvars… Niin jotta jos niin mielesj teköö vaihtoo, niin kiännä hevosesj, ja sielläpähän Jussi Viänäsen mökissä sitte vaihtoo rojautetaan tuvan lämpimässä."

"No jos tuota … kun siun mielesj niin teköö", suostui Ierikkä, epäillen toki asiansa eduksi:

"Vaikka tokkopa näistä kauppoja ilennöön tulla, kun on tään tavaran välillä niin suur ero miun hyväks."

II

Nyt he ajaa laskettelivat umpista tietä myöten, Ierikkä edellä liisteillänsä seisoen. Pekka Puavalj koki nykiä tammaansa pysyttelemään jälessä ja oli aivan tajuamattansa hyvällä tuulella, tietämättä selvästi miksi. Mieliteon toteutuminen, joka oli nyt lähellä ja varma, se sen oli vaikuttanut. Hyväntuulisena räpsäytteli ja nyki hän tammaansa ja piti vireillä puhetta, huudellen edellä ajavalle Ierikälle.

Ja yhtä perinpohjainen kuin hän oli töissänsä, oli hän myös puheissansa. Jos sanat olivatkin leikkisät, oli niiden takana usein syvä ajatus, ja maallisista asioista johtui hän usein aivan huomaamattansa ijäisiin — niihin oloihin, siihen odotettuun hyvään, jota hän, köyhä, kovassa työssä vanhennut mies oli juuri sen elämän kovuuden johtamana vaistomaisesti toivonut, ja kun se toivo ei toteutunut täällä ajassa, oli se aivan itsestään siirtynyt tulevaisuuteen.