"Ei ole minulla missään rauhaa, olen repaleina, olen rikki. Pitääkö olla näin? Jokainen hakee eheyttä, pitääkö minun sieluni haavan lakkaamatta vuotaa verta? Minä näen sinun kuvasi kaikkialla, minä tiedän, miten lämmintä olisi luonasi. Pitääkö minun paleltua?"
Aamulla, siihen aikaan jolloin postinkuljettaja jakaa kirjeitä, elää hän kauheassa jännityksessä. Hän ei voi tehdä työtä, hän säpsähtää jokaista ääntä, hän toivoo ja pelkää. Mutta entä jos Yrjö pyytää odotettua kirjettä luettavakseen, tai jos hän ilman muuta avaa kirjeen… Mitä tulee Elinasta silloin? Hän ei moneen päivään uskalla mennä ulos paitsi silloin, kun hän tietää Yrjön olevan poissa. Ja kotiin palatessa vapisee hän ajatellessaan, että jos Yrjö sattumalta onkin tullut kotiin aikaisemmin, nähnyt kirjeen ja lukenut sen… Ja Elina kuvittelee jo, että hän tapaa hänet suremassa uskotonta vaimoaan.
— — —
Joulu likenee nopein askelin, Agnes saapuu jo Helsinkiin viettämään joulua sisarensa luona.
Hän laulaa kauniisti ja Elina säestää häntä.
Elina alkaa taas soittaa. Se tyynnyttää. Jospa ei Dargis ikinä palaisi!
Kunnas on ottanut takaisin entiset oikeutensa talossa. Hän on nyt jokapäiväinen vieras ja rakastuu Agnesiin korvia myöten. Omituista kyllä ei Elina sitä huomaa. Hän ajattelee niin paljon itseään, ettei ajatuksia riitä muille.
— — —
Jouluviikolla oli Elinan syntymäpäivä. Agnes oli varhain aamulla herättänyt hänet laululla, ja hiukan myöhemmällä oli Veeralta ja Kunnakselta tullut kukkasia. Elina olisi mieluimmin suonut, ettei kukaan olisi häntä muistanut. Hän karttoi niin paljon kuin suinkin ihmisten seuraa ja koetti lohduttautua sillä, etteivät ihmiset näin joulun edellä ehdi käydä syntymäpäivillä. Mutta jo alkoi telefoni soida ja tuttava toisensa perästä onnitteli kysyen, ottaako rouva vastaan vai onko tunteja. Ei, ei ollut tunteja, oppilaat olivat jo kaikki joululomalla. Tietysti jokainen oli hyvin tervetullut.
Veera, Akki ja Olavi tulivat ennen muita jo varhain aamupäivällä. Veera oli leiponut sokerikakun, Akki maalannut pienen kuvan ja Olavi omakätisesti kutonut jonkinlaisen kappaleen punaisesta villalangasta.