— Minä olen vienyt sinut ulkomaille, kaikkea olen koettanut ja…

— Olet, olet! Mutta mikset sinä koskaan ole kertonut minulle, että sinä olit välittämässä Louhilinnaa Hintsalle ja tukkiyhtiölle?

— Älä huuda… yön hiljaisuudessa kuuluu joka ääni sekä ylä- että alakertaan.

— Tämä kaikki tulee kuitenkin tutuksi.

— Eikä tulekaan! Koeta nyt olla järkevä: jollen minä olisi välittänyt kauppaa, olisi joku toinen sen tehnyt. Te tarvitsitte rahaa, minä hankin teille hyvän hinnan.

— Niin, niin, niin, ääntää Kaarina ja nyökyttää kylmää päätään.

— Minua väsyttää. Mennään nyt levolle.

— Älä kajoa minuun!

— Ah näitä näytelmiä!

— Minä olen heti valmis. Katso… minä en enää rakasta sinua. En voi senjälkeen kun kuulin, että sinä… Minä olen tehnyt väärin kun rupesin sinun vaimoksesi. Minä pyydän anteeksi. Ja pyydän, että annat minun mennä pois.