— Se onkin parasta. Kirjoita sinä.
Sisaren ääni oli vähän ärsyttävä ja Jenny täti karkasi ylös kuin vieteri.
— Sinä tahdot minua kirjoittamaan, vaikka itse juuri menet sinne ja voisit puhua. Sinä et senvertaa tahdo auttaa minua. Vaikka sinä tiedät, että minulla ehkä on ulkomaanmatka edessä…
— Joskus jälkeen joulun…
— Ei ensinkään. Lääkäri voi määrätä lähdön miksi hetkeksi hyvänsä, jolleivät ilmat parane. Ja eikö minulla ole työtä…!
— Mutta itsehän sinä sanoit, että tahdot kirjoittaa.
— Niin, kun sinä kieltäydyt viemästä perille terveisiäni. Mahdat luulla, että minun työni on niin helppoa että minä huvikseni käyn talosta taloon… Minä lähden nyt.
— Mutta rakas Jenny…
— Hyvästi. Ehkä saan pyytää Maalia ostamaan kaksikymmentä leivosta ja kilon viinirypäleitä. Tässä on rahat.
Maali oli karkealla kädellään työntänyt auki käytävän oven ja laski kahvipannun pöydälle.