— Varmasti!
— No, jos hän sen tekee niin hyvin, ettei sitä voi nähdä, niin se on vallan luvallista.
— Kyllä hän kuuluu voivan ylläpitää hyvin intteligenttiä keskustelua.
Ja hänen Nietzsche-tuntemuksensa tekee hänet niin puoleensavetäväksi.
— Aikooko Otso Okkola nyt sitten mennä naimisiin hänen kanssaan?
— Kuka sitä tietää.
— Vähät muusta, kunhan Otso vain pitää lupauksensa ja kirjoittaa meille juhlarunon. Hänellä on se tapa, että hän paria päivää ennen juhlaa ilmoittaa, ettei olekaan kirjoittanut runoa. Inspiratsioni ei ole tullut!
— Älköön tehkökään sitä!
Tämä keskustelu on hetkisen ajan täyttänyt huoneen. Elma Vaurio ja Vaarnakosket yksin ovat ylläpitäneet sitä. Muut ovat vaieten juoneet teetään.
Paavo Vaarnakoski, joka on samalla luokalla kuin Anni Koskinen, tulee kotiin ja tietää, että senaatti nyt lopullisesti eroaa.
— Keneltä te sen kuulitte? pääsee Elma Vauriolta hermostuneesti ja teekuppi jää liikkumattomaksi hänen siroon, sormusten koristamaan käteensä.