— En minä tiedä, selittää Hilja ja kuvaa liioitellen kuinka kauhean yön hän viettikään Matariston sairasvuoteen ääressä. — Se on kamalaa, kun ihminen itkee menehtyäkseen eikä ilmaise miksi ja mikä hänen on…
Hilja keskeytti sanansa kuin poikkileikkaamalla ja punastui. Keskustelu pöydän ympärillä oli tauonnut ja hänen puoleksi kuiskatut sanansa täyttivät yksinään huoneen.
— Kertooko Hilja ylioppilas Matariston sairaudesta? kysyi rouva
Forsberg. — Olisi hauskaa kuulla, kummoinen tuo kohtaus oli.
Hilja kertoi, taasen liioitellen omaa pelästystään.
— Mamma sanoo, keskeytti Britta äkkiä, — että se on vakava asia ja että tekisit viisaimmin, jos heti paikalla ajaisit hänet pois…
— Mutta kuinka minä voin ajaa kipeän ihmisen, joka on asunut meillä niin kauan? yritti Hilja.
Rouva Forsberg vei häneltä suunvuoron.
— En minä niin ole sanonut. Se voi olla vakava asia. Minulla on vähän kokemusta, minulle sattui silloin kun pidin täysihoitolaisia, jotakin samantapaista. Olisin välttänyt paljon harmia, jos heti kun muuan heistä, eräs neiti, tuli kipeäksi, olisin sanonut irti hänet. Hän ei ollut vanha vuokralainen. Mutta lukukausi oli loppumaisillaan eikä kukaan käsittänyt, että se olisi niin vakavaa.
Kaikki vaativat häntä kertomaan koko tapauksen.
— Minä heräsin minäkin kerran yöllä — tai se oli aamupuolta — sellaiseen ihmeelliseen itkuun. En ymmärtänyt mistä se tuli ja mitä se oli. Vihdoin keksin että se tuli neiti Silfversvärdin huoneesta — hän oli vanhaa, hienoa sukua, vaikka jo ihan köyhtynyttä ja miltei sukupuuttoon kuollutta. Hän asui tuossa pienessä huoneessa kadun puolella, missä Paavo nyt asuu. Hän ei tahtonut päästää minua sisään, kuvitteli, että häntä tahdotaan tappaa. Vihdoin viimein pääsin sisään. Hän viskautui polvilleen lattialle ja väänsi siinä käsiään. Kaikki makuuvaatteet hän oli vetänyt permannolle ja rukoili siinä paitasillaan, ettei häntä surmattaisi. Hän oli pelästynyt sitä, että kadulla oli juopuneiden kesken syntynyt tappelu. Kova tappelu se oli ollut, koska joku sitten kirurgissa kuolikin. Tähän neitiin, joka pitkän aikaa oli nukkunut huonosti, se vaikutti niin, että hän sai hysteerisen kohtauksen. Lääkäri sanoi, että se oli neurasteniaa…