"Kaada kannuun, kaada tuoppiin, älä isännän omaa sääli! Juodaan, tyttöjä rakastellaan, maat, mantereet kuljeksitaan. Köysi vapauttaa maailmasta, mutta ken ei siitä pidä, hirttäytyköön omiin suoliinsa…"
Kuului naurua ja hyvähuutoja… Sitten kuului taas hiljainen ääni seinän vierestä:
Olen raatanut pienestä pitäen… kohta täytän neljäkymmentä. Muttei edes leipääkään ole aina ollut riittämään asti. Työtä joka päivä, vaan ei joka päivä särvintä. Kotona on kova puute. Lapset itkevät, eukko valittaa… kunpa näkisit! Välistä ei jaksa kärsiä ja silloin sattuu joutumaan kapakkaan. Ja kun sitten selviää taas, niin näyttää hätä vielä enemmän hampaitaan.
— Niinpä niin!
— Tulee silloin rukoilleeksi Jumalaa: Armias Isä! Minkätähden minua niin suuresti vaivataan?… Mutta ei Hän näy kuulevan…
— N-niin!… Ei näy kuulevan…
Iljaa alkoi kyllästyttää tuo toivoton valitus, ja toisen vielä toivottomampi edellisen sanojen toistaminen. Hän heittelehti sinne tänne vuoteellaan ja tahallaan jyskytti kyynärpäätään lujasti seinään, vihdoin äänet vaikenivat.
Mutta Ilja ei voinut enää maata, ahdistava levottomuus ajoi hänet vuoteelta. Hän nousi, meni pihalle ja seisahtui rappusille, tahtoen mennä jonnekin, vaan tietämättä minne? Oli jo myöhäinen; Masha nukkui; Jaakko oli hiukan sairas ja makasi kotonaan, jonne Ilja ei halunnut mennä, sillä aina hänen tullessaan rypisti Petruha vihaisesti kulmakarvojaan. Kylmä syystuuli puhalsi. Synkkä, milt'ei musta, pimeys peitti pihan, eikä taivasta näkynyt. Ulkohuonerakennukset näyttivät suurilta, tuulen tiivistämiltä pimeän osilta. Kosteassa ilmassa kiiri omituisia ääniä, kuului kahinaa, helskettä, hiljaista, outoa kuisketta, joka muistutti ihmisten nurinaa elämästä. Tuuli tunkihe Iljan povelle, puhalsi voimakkaasti hänen kasvoihinsa, liehtoi kylmää kosteutta hänen kauluksensa alle… Ilja värisi, vaan hän ei poistunut; hän yhä ajatteli, ett'ei sellainen elämä saa jatkua! Pois pitäisi päästä kaikesta tästä likaisesta hyörinästä elää yksin puhtaasti, hiljaa…
— Kuka siellä seisoo? — kuului äkkiä kolea ääni.
— Minä… Kuka puhuu?