Tällaisiin ajatuksiin vaipuneena kulki hän eteensä tuijottaen kentän poikki kaupungin ulkopuolella olevan luostarin kivimuurille asti. Tummasta etäisyydestä liikkuivat häntä kohti raskaasti ja verkkaan pilvet. Paikoittain hänen päänsä päällä vallitsevassa pimeydessä pilvien lomasta vilahti näkyviin sininen taivas, jossa tuikki pieniä tähtiä. Läpi öisen hiljaisuuden kaikui välistä luostarikirkon vahtikellon metallikirkas, pitkäveteinen ääni — ainoa liike kuolonhiljaisuudessa, joka peitti maan. Ei edes Iljan takaa häämöttävistä kaupungin rakennuksista kuulunut kentälle elämän humua, vaikk'ei vielä ollutkaan myöhä. Oli pakkasyö; Iljan jalka tavantakaa tölmäsi jäätyneeseen lokaan. Yksinäisyyden synnyttämä outo tunne ja ajatusten aiheuttama pelko saivat hänet pysähtymään. Hän nojasi selkäänsä luostarin kylmää kivimuuria vasten, miettien yhä uudestaan, kuka johtaa hänen elämäänsä, kuka työntää aina hänen tielleen kaikkea pahuutta, kaikkea kurjuutta.
Kylmä pelonväristys kävi läpi hänen ruumiinsa ja ikäänkuin aavistaen jotakin kauheata, riuhtasihe hän muurin seinästä ja kiiruhti nopein askelin kaupunkiin yhä useammin kompastellen jäätyneeseen lokaan, uskaltamatta kertaakaan vilkaista taaksensa ja puristaen kätensä lujasti ruumiiseensa kiinni.
* * * * *
Muutamia päiviä tämän jälkeen tapasi Ilja Pashka Gratsheffin. Oli ilta; ilmassa liiteli verkkaan pieniä lumihiutaleita, kimellellen lyhtyjen valossa. Kylmästä huolimatta oli Pashkan yllä vain pumpulipaita, sekin vyöttä. Hän kulki verkkaan pää rintaa vasten painettuna, kädet taskussa, selkä kumarassa, ikäänkuin hän olisi etsinyt jotakin tieltä. Kun Ilja oli tullut hänen kohdallensa ja huusi häntä, kohotti Pashka päätään ja katsahtaen välinpitämättömästi hänen kasvoihinsa, virkkoi:
— Kas! Sinäkö se oletkin!
— Kuinka voit? — kysyi Ilja astuessaan, hänen rinnallaan.
— Saattaisin voida huonomminkin, jos sellainen olisi mahdollista…
Entä sinä itse?
— Tuossahan tuo menee…
— Ei taida olla kehuttavaa…
He kulkivat ääneti toistensa rinnalla niin lähellä toisiansa, että kyynärpäät kävivät yhteen.