— Jos kerran olette sellainen… se on, jos olette ottanut huolehdittavaksenne toisen, niin älkää hylätkö toistakaan! Hän on myös pulassa.

Tyttö katsoi tutkivasti ja vakavasti hänen kauniisiin, kasvoihinsa, joissa kuvastui mielenliikutus, ja koetti hiljaa vapauttaa kättänsä hänen kädestään. Mutta Ilja ei päästänyt sitä irti ja kertoi hänelle Vjerasta, Paavalista, kertoi lämpimästi ja innostuneesti, ja hänestä tuntui, että hän siten keventää sydäntänsä ahdistavaa taakkaa.

— Hän on sepittänyt runoja… mainioita runoja! Vaan tässä asiassa on hän kuin näännyksissä… Samoin myös Vjera… Luulette ehkä, että kun hän kerran on sellainen… siinä sitten on kaikki? Ei, älkää sitä luulko! Tekipä ihminen hyvää tahi pahaa, niin kuminassakaan tapauksessa emme voi päättää, onko hän ehdottomasti hyvä tahi paha!

— Mitä tarkotatte? — kysyi Sonja.

— Tarkotan sitä, että vaikka ihminen on paha, löytyy hänessä myös jotakin hyvää, vaikka hän on hyvä. on hänessä pahaakin… Kaikki me olemme sisällisesti kirjavia… ihan kaikki!

— Olette oikeassa! virkkoi Sonja, arvokkaasti nyykäyttäen päätänsä. — Siinä sanoitte hyvin järkevästi! Mutta olkaa hyvä ja päästäkää käteni, — puristatte liian kovasti!

Ilja rupesi pyytelemään anteeksi, mutta tyttö ei kuunnellut häntä, vaan kääntyi moittien Paavaliin:

— Hävetkää, Gratsheff, eihän tuo kelpaa mihinkään! Täytyy toimia… aina täytyy toimia, — joko puolustautua tahi olla hyökkäävänä! Vjeralle on hankittava puolustaja, asianajaja, ymmärrättekö? Minä hankin teille… kuuletteko!… Eikä hänelle tapahdu mitään pahaa, sillä hänet vapautetaan… siihen annan kunniasanani!

Hänen kasvonsa olivat tulleet punasiksi, ohimoilta oli tukka joutunut epäjärjestykseen ja hänen silmissään loisti omituinen ilo. Masha seisoi hänen rinnallaan, katsoen häneen lapsen luottavalla uteliaisuudella. Lunjeff taas katsoi voitonriemuisesti Mashaan ja Paavaliin ikäänkuin ylpeänä siitä, että tuo merkillinen tyttö oli hänen huoneessaan.

— Jos te todellakin voitte auttaa, — sanoi Paavali vapisevalla äänellä, — niin auttakaa! En ikinä sitä unhota… Vaikken uskokaan onnelliseen päätökseen, niin tahdon uskoa siihen!…