— Ei erittäin, — vastasi Lunjeff, kohauttaen hartioitaan, — vaan jollakinhan täytyy elää…
Sonja katsoi häneen totisilla silmillään tutkivasta.
— Täytyy elää… — toisti Ilja huoaten.
— Ettekö ole koskaan koettanut elää jollakin työllä? — kysyi tyttö.
Ilja ei ymmärtänyt hänen kysymystään.
— Kuinka sanoitte?
— Ettekö ole koskaan tehnyt työtä?
— Aina. Koko ikäni. Teen kauppaa… — vastasi Ilja hämillään.
Mutta tyttö naurahti, — ja hänen hymyilyssään oli jotakin, joka loukkasi Iljaa.
— Onko teidän mielestänne kauppa työtä? Onko se samaa? — kysyi hän nopeasti.