— Missä on tyttäresi?
— Hänen tyttärensä oli kadoksissa puoliyöhön asti, — horisi
Perfishka kädellään päähänsä tarttuen.
Jaakko koetti saada selvää Matitsalta, mutta hän sanoi nauraa hykertäen:
— Enpäs sano! En sano, en!…
— Ne ovat varmaankin myöneet hänet, nuo perkeleet! — sanoi Ilja synkästi nauraen toverilleen.
Jaakko katsahti pelästyneenä häneen, ja kysyi surkealla äänellä suutarilta:
— Perfili, kuule! Missä on Mashutka?
— Mashutkako? — ivallisesti veti Matitsa. Ahaa! Jopas ilmaisi itsensä!…
— Ilja! Mitä teemme? — huolestuneena kysyi Jaakko.
— Täytyy ilmottaa poliisille, — virkkoi Ilja, katsoen synkästi juopuneisiin.