— Eikö tänne saa — tulta?
Tyttö nauraa hihitti hiljaan.
— Mitä tulta? — kysyy hän.
— Äh sinä senkin vetkale, — ajattelen minä.
Ja olen ääneti. Tyttöä minä tuskin näen, — pimeässä näytti hän yön mustalta hattaralta pilvisellä taivaalla.
— Miksi te olette ääneti? — kysyy hän.
Hänen äänensä kuuluu nyt äidilliseltä.
Minä otaksun, että hän on rikas ja sanon:
— Teidän asianne on puhua.
— Kysyittekö te aivan täyttä totta, että aijonko minä paeta täältä?