"Nukuin tuolla vinnillä."
"Minä laitan sinulle tänne vuodetta."
"Antaahan olla."
"En häiritse sinua, menen pois. Äsken sieltä Annan kanssa ajoimme. Siellä alkaa olla jo ikävä, johan sieltä täytyy kohta tulla kokonaan pois. Lapset eivät vain tahtoisi. Kuinkas sinä olet jaksanut?"
"Hyvästi."
"Tietysti. Mutta mikä on tuossa otsassasi ja silmäkulmassasi, ihanhan se on verinen."
"Kaaduin vinnillä tavaroihin, liekö loukkaantunut siitä. Ei se mitään."
"Ei se mitään. Jos minä kuitenkin hautoisin sitä vedellä?"
"Antaahan olla, äiti."
"Katsohan. Näin hiukkasen, haudon sitä. En tiedä, mikä minulle äsken tuli. Yhtäkkiä alkoi niin pelottaa. Ajattelin, että jos sinulle olisi jotakin pahaa tapahtunut."