KATTAISKA: Sekö kyyppari kuului se Aappo olevan? Mikä virkamies se sellainen on?
VILLE: Se on sama kuin pormestari tahi vahtimestari, pulskimpia miehiä siihen virkaan otetaan. Vaan osasikin tuo Serukka sen Aapon tehdä kuin valetun, komian, missä lie ne opit käynyt.
KATTAISKA: Tottahan siihen opit tarvittiin. En välittäisi.
VILLE: Et näistä autuuden asioista välitä. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän enkeleitä talossa, sanotaan.
Riikka on puheen aikana tullut tuvasta, tuopi lekkerin.
Serukka tulee paita käsivarrella aittaan mennäkseen.
SERUKKA: Elä sinä, isä, ryypi nyt.
VILLE: Ei, mamma. Juonti vaikuttaa sisällisiin ruokaelimiimme, kuin on makoon, maksaan ja keuhkoihin, mutta jos Aappo tarjoaa, mamma, ei minun sovi kieltää häneltä sitä iloa.
SERUKKA: No, jos Aappo — se on toista.
VILLE: Elä hätäile, mamma, enkö aina ole sanonut, elä hätäile, eläkä katsele aina niitä puolia, jotka meidät murheellisiksi tekevät, vaan opi sinä parempi puoli päälle kääntämään. Niin olen minä tehnyt, ja elämä on ollut kuin silkkiä vain. No, mamma, avaapas kohta silmäsi ja katsasta käsialojasi, kun astuu poika eteesi kuin Johanneksen ilmestys.
KATTAISKA: Liekö tuo mikä se morsiankaan?