AAPPO: Hankitaan muualta.
JAHVETTI: Mistäpä sen ja kukapa tuota nuo kaupatkaan välittäisi?
Riikkakin on jo vanhaksi tullut.
AAPPO: Onpa tullut kylälle se oikea puhemies, tämä Isaksson, joka on monen asiat ennenkin järjestänyt.
JAHVETTI: Mutta jos se sitä Kattaiskaa tyrkyttää, sitä ampiaista, hee, niin elinaikuisia käräjiä saa käydä, se näet tässä syksyllä käräjöi multa housuja, yksiä miesvainaansa vanhoja pöksyjä, vaan herrat sille rapsun antoivat, kun ei mulla siellä käräjätuvassa niitä jalassa ollut, niin, ja kukapa tietää, eipä tainne minulta niitä löytyäkään.
AAPPO: Sillä on tiedossa joku, Isakssonilla. Odottakaahan, kysyn, minne se meni. (Menee tupaan.)
JAHVETTI: Ei tässä hätää, eikä se tähän hätään valmiiksi tulisikaan.
Isaksson tulee.
ISAKSSON: Pannaanko puuhat käymään, kun näillä main kuljen (kättelevät)?
JAHVETTI: Mitäkös vielä, ilman aikojaan tuon pojan kanssa suuta soittelin.
ISAKSSON: Taidat pojallesi vuoron jättää. Mutta tuollainen visainen mies elää vielä monet vuosikymmenet uhallakin.