Silloin tällöin koetti Sergius puhua Elenalle tästä. Mutta hän teki sen takaperoisesti ja kömpelösti. Jo ennen kuin hän oli sanottavansa sanonut, tunsi hän epäonnistuneensa. Sentähden hän mielellään kohta kääntyi selin Elenaan. Pääsihän siten edes näkemästä Elenan viattoman veitikkamaista naamaa hänen kysyessään, mitä Sergius oikeastaan tarkoitti. Pitikö Elenan aina istua lastenkamarissa, vaikka siellä oli hoitajia ja hyssyttäjiä jos kuinka paljon? Tai tahtoiko Sergius ehkä opettaa Elenaa rakastamaan lapsiaan?

Eiköhän se asia onnistunut paraiten, kun kukin teki sitä omalla tavallaan? Eivät kai lakipykälät pystyneet luomaan yleismallia äidinrakkaudelle? — Hän tahtoi olla uskollinen itselleen, rakastaa omia lapsiaan omalla tavallaan. Siihen kai hänellä oli oikeus?

Hetken kuluttua näki Sergius Elenan tanssivan ja hyppivän lasten kanssa. Ilosta kirkuen kapusivat he kilvan äidin syliin saadakseen osaa ahneesti halutuista hyväilyistä.

Sergius meni rauhoittuneena huoneeseensa. Mielipaha oli vaihtunut mielihyvään. Kuvasta, jota hän vasta oli katsellut, olisi miten vaativa aviomies hyvänsä voinut ylpeillä.

Päästyään tälle asteelle oli Sergius valmis antautumaan työlleen. Ja hän teki sen niin kokonaan ja täydellisesti, ettei hän huomannut muutosta, joka vähitellen tapahtui hänen kodissaan.

Se sai alkunsa sinä purevana pakkaspäivänä, jolloin Elena palasi kotiin aamupäiväkutsuilta Maria Iwanownan luota.

Etehisessä hän viskasi suopeliviittansa odottavalle palvelijalle ja kiiruhti sitte omaan huoneeseensa peilin eteen. Täällä hän pysähtyi luoden tutkistelevan, melkein ankaran katseen kuvaansa.

Hänelle oli tänään tapahtunut jotain outoa, ennen kuulumatonta. Hän oli ollut kutsuissa, joissa oli jäänyt syrjään ja huomaamattomaksi sillä välin, kun toinen kiinnitti kaikkien huomion itseensä. Ja tuo toinen oli vielä päälle päätteeksi mies, mies, joka tuskin suvaitsi nähdä Elenaa.

Elenan kiiltokärkinen kenkä polkaisi kiivaasti maata. Katse kysyi taas peilin mieltä.

Puku oli nuhteeton ja hieno, joskaan ei hänen kaikkein kauneimpiaan, kampaus hyvinkin pukevaa. Niissä ei siis vikaa.