* * * * *

Seuraavana päivänä suunniteltiin ulkomaanmatkaa talossa. Lääkäri oli sanonut Aljoschan sydäntä heikoksi. Poika oli vietävä vahvistumaan. Silloin vahvistuisi sydänkin.

* * * * *

He ovat nyt Riesengebirgessä, ovat olleet täällä jo monta kuukautta. He ovat muuttaneet ylemmä jota enemmän kesä on edistynyt. Nyt asuvat he korkealla, ihanalla, aurinkoisella rinteellä lähellä Kirche Wangia, mistä koko laakso metsäisine rinteineen, kylineen ja laidunmaineen viehättävän kauniina tarjoutuu kulkijan ihailtavaksi.

Parasta kaikesta täällä on kuitenkin tämä puhdas, kepeä tunturi-ilma. Miten usein onkaan Elena sitä sydämessään siunannut. Se ei vaivaa heikkoa, väsynyttä sydäntä. Se säästää voimaa ja luo voimaa. Se palauttaa punan poskille ja saa silmät säteilemään.

Elena on nähnyt sen Aljoschassa. Ja sittekin hän pelkää. Mitä? Sitä hän ei tiedä itsekään, ellei hän pelkää jotain kovaa, aavistamatonta kohtalon iskua, joka voisi eroittaa heidät, äidin ja pojan toisistaan nyt juuri, kun he ovat päässeet aavistamaan, mitä he toisissaan omistavat ja että heidän on mahdoton elää erotettuina toisistaan.

Äiti ja poika ovat aina yhdessä. Ainoastaan joskus, kun äiti hyvin pyytää, jättää Aljoscha äidin leikkiäkseen ikätoverinsa Friedrichin kanssa.

Vaikka pojat ovat yhdenikäiset, on Friedrich Aljoschaa päätä pitempi. Hän on voimakas, rotevarakenteinen, vaaleatukkainen germaani. Aljoscha on hintelävartaloinen, kellahtavan kalpea iholtaan ja hänen suuret, mustat silmänsä katsovat kypsänkysyvinä ihmisiin.

Elena koettaa parhaansa edistääkseen poikien ystävyyttä. Hän pelkää pikku Aljoschansa kypsää katsetta ja otsaa, jonka takana piilee niin paljon ajatuksia. Pojan henkinen kypsyys ja voimien heikkous kohdistuu syytöksenä häneen, äitiin. Ensin jätti hän lapsensa ikävöimään, itse huvitellessaan. Sitte antoi hän oman suuren surunsa kypsyttää poikaa samalla kuin itseään, — välillisesti joskaan ei suoranaisesti.

Elena pelkää niitä hehkuvia tunteita, joita hän löytää lapsensa sielussa. Hän pelkää ennenaikaista kypsymistä, joka ei koskaan tiedä hyvää. Siitä syystä hän myöskin kannustaa Aljoschaa ihailemaan Friedrichiä, joka osaa ampua jousipyssyllä, osaa ratsastaa, voimistella ja uida.