Oliko tuollainen katsantokanta oikeutettu? Eikö pikemmin juuri hän, onnen kummilapsi, joka olemassa-olonsa ensimmäisistä tiedottomista hetkistä saakka oli saanut varttua voimakkaaksi rakkauden päivänpaisteessa, nyt ollut velvollinen tyytymään kovaankin kohtaloon. Saattoihan syystä ristiriidan ja tuskien hetkinä hänelle asettaa suurempia vaatimuksia kuin kova-osaisille.
Olihan se, jolle paljon oli annettu velvollinen jakamaan vähemmän saaneille. Eikö siunaus siten juuri vähitellen voisi kirousta voittaa.
Olavista tuntui kuin äiti hyväillen olisi pyyhkäissyt hänen otsaansa ja isä katsonut häneen niinkuin hän yksin taisi katsoa, vaatien, mutta samalla antaen. He puhuivat molemmat hänelle, ei enää yksin rakkaudestaan, vaan elämänsä vakaumuksesta ja horjumattomasta uskostaan rakastavaan ja oikeutta tekevään Jumalaan, joka kärsimyksien teitä kuljetti ainoastaan kirkastaakseen ja kasvattaakseen.
Myrsky sydänulapalla rupesi asettumaan.
Olavi lakkasi kävelemästä ja hän siirtyi omasta pimeästä huoneestaan saliin, jonne sähkölamppu kadulta loisti rauhoittavan hillittynä.
Hän asettui soittokoneen ääreen ja painoi koskettimia. Mutta samassa hän muisti nukkuvat lapset ja nousi.
Hänen mielensä oli käynyt kumman tyyneksi. He kärsivät molemmat sekä Elsa että hän. Miksi oli hän katkeruudessaan tuominnut? Pystyikö hän tutkimaan ihmistekojen salatuimpia alkulähteitä. Ymmärsikö hän perinnöllisyyden ja taipumusten täyttä merkitystä? Ja uskalsiko hän niin ollen tuomariksi asettua?
Ei se ollut miehekkyyden eikä kunniantunnon polkemista, jos tuomitsemisen asemasta koetti ymmärtää. Isä ja äiti eivät koskaan olisi toiselle tielle neuvoneet.
Olavin mieleen johtui samassa miten vähän hän oikeastaan tiesi Elsan vanhemmista. Ainoastaan aavistamalla oli hän tullut siihen johtopäätökseen, että he olivat olleet aivan toisenlaiset kuin hänen omansa. Sitä vastoin hän oli kyllä tietänyt, että Elsa kolmentoista vuotiaana oli jäänyt kodittomaksi, orvoksi. Mutta sitä hän ei ennen ollut ottanut huomioon.
Hänet valtasi äkkiä kiihkeä halu tavata Elsaa. Kunpa hän nyt tulisi! Nyt oli Olavi valmis kohtaamaan hänet.