"Ei, ei suinkaan, sire — he kieltävät ykspänttäisesti".
"No, sanokaa sitten, kuinka se tuli tiedetyksi?"
"Taatut vieraat miehet ovat nähneet heidän kääntyvän sinne, hyvä majesteetti. Tämä synnytti epäluuloa, ja surulliset asianhaarat ovat sittemmin vakuuttaneet ja vahvistaneet sen. Erittäinkin on se todistettu, että he saamansa jumalattoman vallan avulla ovat nostaneet ja panneet liikkeelle myrskyn, joka vuorostaan pani autioksi koko seutukunnan. Viidettäkymmentä vierasta miestä on vakuuttanut valallansa, että tämä hirveä myrsky todellakin on raivonnut; ja siihen olisi helposti saanut vaikka tuhat todistajaa, sillä kaikilla oli syytä muistaa sitä, kun he kaikki kärsivät siitä."
"Tämä on tosiaankin vakava asia."
Tom mietti hetken mielessään tätä katalaa konnuutta ja kysyi sitten —
"Tuliko vaimokin kärsimään tästä myrskystä?"
Useat vanhat päät kokouksessa nyökkäsivät myöntymystä sille viisaudelle, joka ilmeni tästä kysymyksestä. Sheriffi kuitenkaan ei huomannut mitään kietoavaa kuulustelussa, vaan vastasi yksinkertaisella suoruudella —
"Tuli tosiaankin, teidän majesteettinne, ja hän kärsi hyvinkin paljon, kuten kaikki muutkin. Hänen talonsa lensi kumoon, ja hän itse ja lapsi jäivät, kun jäivätkin suojatta."
"Minusta näyttää, kuin tuo kyky tehdä itselleen niin paljon pahaa olisi ollut liian kalliilla hinnalla ostettu. Hän olisi tullut peijatuksi, vaikka hän olisikin maksanut ainoastaan yhden ainoan rovon moisesta kyvystä. Kun hän nyt on antanut siitä sekä oman että lapsensa sielun, niin todistaa se, ettei hän ole viisas. Jos hän taas ei ole viisas, niin hän ei tiedä mitä hän tekee eikä siis myöskään voi tehdä syntiä."
Vanhat päät nyykyttivät tunnustustaan Tomin viisaudelle vieläkin enemmän, ja yksi heistä mumisi: "Jos kuningas on hullu, kuten sanovat, niin on tää hulluus sitä lajia, että se voisi parantaa ymmärrystä muutamissa ihmisissä, jotka tunnen, jos he Jumalan armollisella avulla saataisiin vain niin kauvas."