"Tuokaa hän tänne ja kruunataan hän!"
"Mantteli hänen päällensä!"
"Valtikka hänen käsiinsä!"
"Valtaistuin hänen allensa!"
Nämä ja kymmenittäin muita huudahuksia kuului yhdellä kertaa! Ja ennenkun pikkuinen uhri parka tuskin ennätti hengähtääkään, tuli hän kruunatuksi tinakattilalla, sai vanhan ränstyneen viltin mantteliksi ja tynnyrin valtaistuimeksi, ja valtikkana pistettiin hänen käteensä kattilanpaikkurin juotosrauta. Sitten heittivät kaikki tyyni polvilleen hänen ympärilleen ja puhkesivat ivallisiin valituksiin ja pilkallisiin armon anomuksiin, samalla kun pyyhkivät silmiänsä likaisilla ja retuisilla hihoilla ja vyöliinoilla —
"Ole armollinen meille, sä laupias kuningas!"
"Älä polje polvistuvia syöpäläisiäs, oi jalomielinen majesteetti!"
"Sääli orjias ja virkistä heitä kuninkaallisella potkulla!"
"Ilahuta meitä ja lämmitä meitä armos säteillä, sinä kuningasvallan säteilevä aurinko!"
"Pyhitä maapintaa koskemalla jalallas siihen, että me saisimme syyä rapakon ja tulisimme aateliksi."