"Se on kaikki hänelle yhdentekevää. Hän ei edes kirase."
"Todellako? Eikö hän välitä edes sumusta?"
"Sumusta! Ei, hänen silmänsä tunkeutuvat sumun läpi kuin ammuttu luoti."
"Hei, kuulkaa pojat, hän koettaa syöttää minulle pajunköyttä."
"Se on totinen totuus!" huusivat kaikki. "Jatka sinä vain kertomustasi, Ferguson."
"Niin, te voitte jättää hänet tähän juttelemaan, hiipiä ulos ja mennä mihin mökkiin kylässä haluatte ja avata kirjan — vaikka kymmenenkin — ja panna sivun mieleenne. Ja hän voi mennä ulos, kävellä suoraan siihen mökkiin ja avata jokaisesta kirjasta oikean sivun ja ilmaista sen numeron, eikä hän koskaan erehdy."
"Mutta sittenhän hän on itse piru."
"Hyväkin piru. Nyt kerron teille jotakin merkillistä hänestä. Tässä eräänä iltana…"
Äkkiä kuului melua ulkoa, ovi aukeni ja hätääntynyt ihmisjoukko ryntäsi sisään, kylän ainoa valkonen nainen ensimmäisenä. Ja tämä huusi:
"Lapseni, lapseni! Hän on kadonnut. Auttakaa hyvät ihmiset minua löytämään Archy Stillman'in, häntä olen joka paikasta hakenut."