"He eivät siis tahtoneet vetää arpaa?"
"Eivät."
"Mikseivät?"
"He sanoivat, että se, joka vetää onnettoman arvan, tuomitsee itsensä kuolemaan ja se ei ole muuta kuin itsemurhaa, miksi sitä sanottaneekin. He sanoivat olevansa kristittyjä ja raamattu kieltää omaa henkeään menettämästä. Tämän vastauksen he kenraalille lähettivät ja sanoivat olevansa valmiit, tuomion saa panna toimeen koska tahansa."
"Mitä se merkitsee, isä?"
"Että… heidät kaikki ammutaan."
Kuule!
Tuuliko taas? Ei, selviä askeleita kuului, tasaisia, varmoja sotilasaskeleita.
"Avatkaa pääkenraalin nimeen!"
"Isä, sieltä tulee sotamiehiä. Minä pidän sotamiehistä. Anna minun laskea heidät sisään, isä, anna!"