»Ehkäpä sen vuoksi — mutta toivottavasti hän ei saa Anton rukkaa petkutetuksi.»
»Siitä minä pidän huolen. Asiasta toiseen, Anton on lähettänyt selonteon viranomaisille. Mies parka, kyllä hän ansaitsee saada tuon talon omakseen.»
He olivat saapuneet metsätien toiseen päähän, missä avautui aukeama heidän eteensä. Siellä ei ollut minkäänlaista sateensuojaa, ja niinpä Lind kääntyi kotiin päin. Kun he ratsastivat jälleen maantiellä, kääntyi hän katsoakseen, näkyisikö mitään jälkeä siitä olennosta, jonka hän oli nähnyt pimeässä. Se oli näyttänyt hänestä suurelta ja kumaraselkäiseltä kuin karhu. Hän vilkaisi ympärilleen sanomatta mitään Markille. Mutta hän ei nähnyt mitään paitsi paksun mustan varjon puutarhassa. Garen farmin pihalla ei näkynyt tulta, mutta itse taloa he eivät voineet nähdä siltä kohtaa tietä, johon he pysähtyivät sanoakseen toisille hyvästi. Lind antoi Markin viedä ponin takaisin Sandbohon.
Kun Lind kääntyi portille erottuaan Markista, hän hätkähti kuullessaan äänen, joka tuntui tulevan sateesta. Aivan kuin kuusenoksat olisivat lyöneet toisiaan vasten. Pimeys oli niin syvä, ettei hän voinut nähdä muuta kuin ulkohuoneiden ääriviivat. Lyhty paloi keittiössä, ja Lind kiiruhti taloa kohti.
Judith oli keittiössä pesemässä separaattorin osia, kun Lind astui sisään ja sanoi hänelle kuiskaten:
»Judie, älä sano muille mitään, sillä ehkäpä erehdyn, mutta kuulin kuusiaidan risahtelevan. Ovatko kaikki kotosalla?»
»Kaikki muut ovat menneet levolle paitsi isä ja äiti», Judith vastasi. Lind näki Amelian liikuskelevan toisessa huoneessa. »Minä haen Peten sisään ja käyn pihalla tarkastamassa, kun olen saanut työni tehdyksi», lisäsi Jude.
Lind läksi yläkertaan ja riisui märän takin päältään. Hän seisoi hetken aikaa pimeässä katsellen ulos ikkunasta. Koska sisällä oli pimeämpi kuin ulkona, saattoi hän nähdä varjomaisen, suuripäisen olennon lähestyvän portilta. Se saapui keittiön ikkunasta virtaavan valon piiriin, ja Lind näki silloin, että se oli Caleb Gare. Ensiksi hän aikoi nauraa, niin helpottavalta tuo tieto tuntui. Mutta sitten käsittämätön kauhuntunne valtasi hänet. Caleb oli varmaan vakoillut heitä kuusiaidan takana. Hän se oli kiiruhtanut tien poikki, kun he poikkesivat metsätielle. Minkä vuoksi hän vakoili heitä?
Lind kävi istumaan vuoteelleen sytyttämättä lamppua. Hän kuuli Calebin astuvan keittiöön laahaavin askelin. Siinä oli jotain kaamoittavaa. Lind riisuutui vapisevin sormin. Hän päästi hiuksensa valloilleen ja painautui peitteen alle.
Judith tuli ylös ja sytytti lampun uutimen toisella puolella.