HOLM. Mistäkö? Poliisilta kuulin.
SORMUNEN. Häh? — — Valehtelet. Enhän minä ole liikkunut missään.
HOLM. Vai et? No sitte se on ereys. Ell'et sinä valehtele?
SORMUNEN. En, jukoliste, muualla kuin muutamassa ruokapaikassa.
HOLM. (rykäsee.)
SORMUNEN. Ihan totta. Mutta eihän täällä näy saavan ruokaa enää missään.
HOLM. Vai syömään sinä olet tänne Helsinkiin tullutkin?! Täällä tapetaan nälällä sekä aviomiehet että aviottomat.
SORMUNEN. Elä nyt! Eiköhän se sinun rouvasi kuitenkin olisi niin hyvä ja tarjoaisi vähän aamiaista.
HOLM. Se nyt ei anna palastakaan.
SORMUNEN. Mutta kun hiukasee niin armottomasti.