— Niin, pitäjällä on tosiaan syytä olla kiitollinen neiti Björkille, jos hän on tehnyt kaiken, minkä pastori nyt on sanonut hänen työkseen, saneli kirkkoherra, pastori Martinin lopetettua, tehden jonkinlaisen isällisesti ritarillisen kädenliikkeen Gertrudiin päin.
— Mutta mitä tulee hänen pastorin esittämiin "todistuksiinsa" asiassa, kaikkiin noihin juttuihin, kuinka hän muka on nähnyt lasten menevän kapakkaan, kuinka vanhempain oli tapana anastaa salaa rahoja j.n.e., j.n.e., niin pitäisi minun mielestäni näin vakavassa ottelussa kuin tämä välttää kaikkea, mikä edes vivahtaakin juoruiluun.
Nils Martinin kasvot leimahtivat punaisiksi, ja hänen vaaleansiniset silmänsä säkenöivät.
— Rohkenen panna vastalauseen sitä vastaan, että tosiasioita, joita tuodaan esiin todistuksina epäillyn ja vastustetun liikkeen välttämättömyydestä, pidetään juoruiluna.
— Hyvä, vastasi kirkkoherra ylenkatseellisen levollisena, mutta varokaamme liian kiinteästi tähän taisteluun liittämästä naisia, joiden ymmärrys, sen pahempi, on hyvin lyhyt. Hoitakoot he hiljaisesti ja uskollisesti tehtäviään, ja ratkaiskaamme me miehet suuret yleiset kysymykset, jotka tosiaan ovat tarpeeksi raskaat meidänkin voimakkaammille harteillemme ja karaistuneemmalle mielellemme. Siis —
Ja hän jatkoi vielä hetken samaan tapaan, ja hänen katseensa suuntausi lempeänä ja isällisen varottavana kokouksen naisjäseniin.
Nyt kohosi hitaasti pitkä, mahtava olento etumaisilta sijoilta. Salissa syntyi haudanhiljaisuus; nytpä saatiin kuulla! "Luffilaisten", Tingbomin, varatuomarin, nimismiehen, kirkkoherran, y.m. ehdottomuuden vastustajain kasvoille levisi tyytyväinen ilme, ja he istuivat korvat hörössä. Hän oli mahtava mies, jolla oli monta ääntä, ja hän oli "järkeväin" puolella, sen tiesi jokainen!
— Talollisella Svanilla on puheenvuoro!
Svan seisoi hetken vaiti ja katseli eteensä verhotuin, sisäänpäin kääntynein katsein, jollainen se oli ollut siitä yöstä lähtein, kun hänen ähkyvät tuskanhuutonsa herättivät hänen vaimonsa. Sitten hän alotti matalalla äänellä, joka terävänä korkeni joka lauseen lopulla:
— Minulle on tapahtunut suuri armo, minulle on ilmotettu suuria totuuksia. Öisissä näyissä on Herra osottanut minulle syntini ja puhunut minulle: "Svan, sinä olet rikkonut suurimman käskyn, sinä olet ollut rakkaudeton mies, joka et ole osottanut rakkautta veljillesi."