— Ja suostutte?
— Minä suostun kaikkiin ehtoihinne.
— Ah! huudahti englantilainen kummastuneena, — mutta tehän hylkäsitte, kun oli puhe teistä.
— Kun oli puhe minusta, herra Holmes. Nyt on kysymys naisesta, ja naisesta jota minä rakastan. Ranskassa katsokaahan, meillä on erikoiset ajatukset näistä asioista. Ja vaikka miehen nimi onkin Arsène Lupin, niin ei hän toimi toisin. Päinvastoin!
Hän sanoi sen hyvin yksinkertaisesti. Holmes nyökkäsi tuskin huomattavasti päällään ja mutisi:
— Siis sininen timantti?
— Ottakaa keppini, tuolta, uunin nurkasta. Tarttukaa toisella kädellänne kepin nuppiin ja toisella vääntäkää rautahylsyä joka on vastakkaisessa päässä kuin nuppi.
Holmes tarttui keppiin ja väänsi hylsyä ja vääntäessään hän näki, että nuppi irtaantui. Tämän nupin sisällä oli vahapallo. Pallon keskellä timantti.
Hän tarkasti sitä. Se oli sininen timantti.
— Neiti Destange on vapaa, herra Lupin.