— En minäkään. Te olette kuitenkin ilmoittanut minun lentoasemani hoitajalle, jotta hän panee kuntoon ohjattavan ilmalaivan, joka kohta vie meidät yläilmoihin.
— Joutavia, sanoi Ganimard, joka oli lopettanut tarkastuksensa, — nämä hullutukset jo riittävät, matkaan!
Hän astui muutaman askeleen, miehet seurasivat häntä. Lupin ei liikahtanut tuumaakaan. Vahdit työnsivät häntä. Turhaan.
— No, sanoi Ganimard, — ettekö aio lähteä?
— En suinkaan.
— Siinä tapauksessa…
— Mutta se riippuu.
— Mistä?
— Paikasta, jonne viette minut.
— Vankilaan, tietysti.