Ja hänen sydämensä sykähti väkevästi.
»En välitä siitä, mitä sanotte tai mitä ajattelette, jos lainkaan ajattelette. Minä ajattelen puolestanne. Juuri sen vuoksi olettekin täällä.»
»Se on kiintoista.»
»Se on teistä kiintoisaa, ennenkuin minä päästän teidät käsistäni.»
Nyt Jerry oli tytön takana ja kallistui hänen puoleensa. Nancy tunsi miehen läheisyyden ikäänkuin hänellä olisi ollut silmät takaraivossaan. Ja hänen sydämensä alkoi sykkiä kiivaammin, niin kummallisesti. Hän terästäytyi sitä vastaan minkä jaksoi, mutta hän tunsi muutoksen. Se oli samanlaista kuin uuden, heränneen elämän sykähtely.
»Te taistelette sitä vastaan omaan uneliaaseen tapaanne. Mutta te ette mahda sille mitään. Otaksutteko, että olisin ryhtynyt kaikkeen tähän puuhaan, jollen olisi ollut varma tuloksesta? Otaksutteko, että olisin ollut valmis tuhlaamaan aikaani turhanpäiten? Tyttö, tämä suurenmoinen seutu, nämä vuoret, tämä ilma, nämä valtavat, tähtiset yöt, ne kaikki vaikuttavat minun puolestani.»
Hänen äänensä sai toisenlaisen soinnun. »Ne muokkaavat teitä valmiiksi.»
Nancyn teki kiihtyneenä mieli huutaa: »Mitä varten?» mutta yhä ankarammin ponnistaen hän: piti itsensä tiukasti kurissa. Hän istui ihan hiljaa; kädet yhteen puristettuina.
»Ne muokkaavat teitä valmiiksi minua varten! Jotkut naiset eivät jaksa sitä kestää. He kuihtuvat kuin lämpiön kukat. Mutta te jaksatte. Teissä on oikeata metallia. Ja minä aion takoa sitä ja saada koko sielunne soimaan.»
Puhuessansa Jerry muuttui yhä varmemmaksi — kenties sentähden, että hän oli Nancyn takana. Hän kumartui likemmäksi, hänen hengityksensä kävi nopeasti, ja sitten häneen tarttui tytön tuntu, koko epämääräinen, suloinen, tenhoava naisellisuus.