Kiroillen hiljaa itseksensä Jerry viskasi sirpaleet takataskustaan ja pudisti niin hyvin kuin sai pois pitkin jalkaansa valuvan nesteen.
»Kova onni», valitti punapää. »Toivottavasti se ei ollut mitään erikoista vanhaa merkkiä —»
Hän keskeytti lauseensa ja jäi töllistämään suu auki, vetäisi henkeänsä ja aivasti kamalasti. Ja sitten hän peräytyi pitkän askeleen kauemmaksi Jerrystä. Jos viimemainittu olisi muuttunut kalkkarokäärmeeksi, ei hän olisi voinut tehdä punapäähän niin voimakasta vaikutusta.
»Hyvät herrat», huoahti punainen, mutta ei kyennyt jatkamaan.
»Mikä hätänä, Punapää?» tiedusti Grogan.
»Tuo!» sähisi punatukkainen.
»Mikä teitä vaivaa?» kysyi Jerry äkäisesti.
Ja hän ajatteli viittä dollaria, jotka hän saisi maksaa toisesta hajuvesipullosta.
»Haistakaa häntä!» kähisi Punapää.
Kaikki vetivät henkeänsä; ilma oli sakeana Florida-veden tuoksusta.