Rykelmä kävi sekavammaksi, sitten se äkkiä harveni, ja siitä hoippui esille kaksi miestä. Heidän kasvonsa olivat veressä, ja he horjahtelivat toisiansa vastaan, hoippuen kuin sokeat. Taaskin ahdinkoa työnnettiin ulommaksi keskustasta, se hajaantui yhä laajemmalle, ja nyt lainvalvoja Levine näki lattialla tanssimassa miehen, joka tuskin oli häntä itseänsä kookkaampi, mutta tukevahartiainen, pitkäkätinen ja jonka viuhuvat nyrkit kumosivat miehiä kuten pallo keiloja.

Mielipuoli!

Sillä tapellessansa hän nauroi, hänen silmänsä loistivat, hän hihkui riemuisesti kuin lumessa leikkivä lapsi, ja koko ajan hän jakeli iskuja sujahtelevilla nyrkeillänsä, tehostaen jokaista sivallusta koko ruumiillansa. Hänen hattunsa oli tipahtanut päästä, hänen hiuksensa törröttivät pystyssä ikäänkuin hänen kasvoihinsa olisi puhaltanut vinha tuuli, hänen takkinsa oli tyyten mennyt, ja liivit olivat ihan repaleina, paita oli kirjaimellisesti siekaleina, joten näkyi jäntevä kaula; toisessa poskessa oli verinen viiru, ja tuhoisat kädet olivat ranteita myöten punaiset. Nuijia? Ei; sikäli kuin Bud havaitsi, näytti täällä olevan pelkkä nyrkkitappelu, vaikkakin mittasuhteiltaan jättiläismäinen.

Hän astui miesjoukkoa kohti revolveri ojossa, karjuen määräyksiä, jotka muistuttivat vahtikoiran haukahduksia, ja tappelijat hajaantuivat ja perääntyivät hänen tieltänsä. He hoippuivat nojautumaan seiniin, ja heidän kolhituilla kasvoillansa Levine näki ilmeen, joka tuntui ilmaisevan, että he olivat hyvillänsä hänen tulostaan. Entä muukalainen?

»Vielä yksi!» kiljaisi hän, ja syöksähti Levineä vastaan.

Hän keskeytti hyökkäyksensä viime hetkessä. Hätäisempi ja harkitsemattomampi mies kuin Levine olisi ampunut surmanlaukauksen heti ensimmäisen uhkauksen jälkeen, mutta hän pidättyi ampumasta, kummastellen miestä, joka paljain käsin kävi revolverilla aseistetun miehen kimppuun. Ja Jerryn seisahtuessa oli revolverin suu suorastaan painettu hänen rintaansa vasten. Mutta sivuun vilkaistessaan Levine pani merkille, että viimeinenkin lattialla viruvista kaatuneista kompuroi pystyyn. Jumalan kiitos, tässä jutussa ei kukaan ollut saanut surmaansa!

»Pistäkää revolveri taskuun!» kehoitti Jerry hilpeästi. »Ottakaa ryyppy ja liittykää seuraan!»

»Mitä hemmettiä tämä merkitsee?» tiedusti Levine, josta oli vaikeanlaista katsoa mielipuolen kirkkaisiin silmiin.

»Tämä on nyrkkeilyottelu», vastasi Jerry virnistäen. »Pojat pitävät minulle hauskaa.»

»Bud», virkkoi Punapää, hoippuen lainvalvojan luokse, »teillä on väärät tiedot. Tämä ei ole revolveripeliä. Se on vain pelkkää huvia. Älkää olko näkevinännekään ja menkää tiehenne. Meillä on vielä puhuttavaa tälle miehelle.»