Pimeällä kadulla Levine pyörähti ympäri revolveri ojennettuna, kun Groganin kapakasta alkoi kuulua juoksun töminää ja ovesta samalla syöksähti kymmenkunta miestä.
»Pysykää loitolla!» varoitti Levine. »Pojat, te tunnette minut, ja jos koetatte anastaa huostastani tämän hupsun miekkosen, tämän hassahtaneen kaistapään, niin ammun teistä muutamia, ennenkuin ehditte häneen käsiksi. Kysyn teiltä, onko hän sellaisen hinnan arvoinen.»
Hetken napistuansa miehet vetäytyivät takaisin.
»Nyt eteenpäin!» komensi Levine. »Ja pysykää edempänä! Hyi! Mies, te löyhkäätte!»
Sitten Levine joudutti vankinsa askelia painamalla revolverilla hänen ristiluitansa. He menivät suoraan lainvalvojan asunnolle, sillä sen talon perähuone oli vankila. Numero Kymmenenkin huimat asukkaat olivat käsittäneet tarvitsevansa varmaa paikkaa säilyttääkseen rikollisiansa, kunnes ne voitaisiin viedä lääninvankilaan. Niinpä he olivat liittyneet yhteistyöhön, koonneet kiviä sitä varten vapaaehtoisesti luovutetuilla vankkureilla, hakanneet niistä epäsäännölliset särmät omilla tottumattomilla käsillään ja rakentaneet huoneen, jossa oli neljä kiviseinää, kivinen katto ja lattia kahden jalan levyisistä, kuuden tuuman paksuisista lankuista. Pantuansa oveen puolenkilon painoisen munalukon he luovuttivat avaimen lainvalvojalle — kolmannelle ennen Bud Levineä. Mutta ennenkuin Bud nyt pisti vankinsa koppiin, istuutui hän huoneeseensa ja silmäili tappelijaa.
Viimemainittu ei ollut humalassa eikä äkeissään. Muukalaisessa oli vain kaksi merkillistä seikkaa. Ensimmäinen oli hänen vilkkaasti liikkuvat silmänsä, ja toinen oli hänestä lehahteleva hieno, suloinen tuoksu. Hän seisoi ihan rauhallisena ja hyräili jotakin säveltä.
»Kuulkaahan», virkkoi lainvalvoja, lakaten tarkastamasta vankiaan ja avaten pitkän päiväkirjan, jonka sivuilla oli runsaasti kirjoitusta, »mikä on nimenne?»
»Smith», vastasi Jerry empimättä, »Jeremias Jonas Smith».
Lainvalvoja vilkaisi vankiin epäilevästi ja merkitsi sitten pitkän nimen vastahakoisesti kirjaansa.
»Ja mitä hittoa te olette tehnyt, Jeremias?» kysyi hän.